Keramiikka alkoi syyskuussa ja vei minut mennessään. Alkututustuminen saveen ei ollut kauhean ylenpalttisen mukavata,mutta nyt olen mielestäni ottanu siitä möhkäleestä selkävoiton.
Täatä alotin tutustumisen uuteen tuttavuuteen: saveen. Ja kyllä ahisti aluksi...mutta sitten kun tajusi ettei ole muuta rajaa töillä kuin mitä mielikuvitus tuottaa, niin kaikki alkoi luistaa paremmin.
Erittäin pyöreän muotoiset kupit on dreijattu, lasitteiden kanssa pelleilin,kun ei ollu hajuakaan mikä on esim.sana lasite! Mutta siitä ei sitten selkävoittoa niin vain otetakkaan. Aika konstikas kamu toi lasite.
Jouluun kun aikaa ei kauhian paljon ole niin päätin käynnistää sarjatuotannon ;) tonttujen suhteen...tässä harjotuskappaleita...
Ja hieman lähempää kuivamassa olleita tonttuja...
Sitten koko lauma uunista ulos sunnuntaina. Lasite pinnassa ja näin aloittelevana keraamikkona olen ylpeä tonttuparaatista. Yhdeltä katkesi pää ja yhdeltä tipahti toinen korva, muuten joukko kasassa. Lasite ei ollut tietenkään ihan niinkuin olisin halunnut, oisin toivonut ihan joulunpunaista, mutta maybe next year.
Tässä yksi kotiin jäävistä kamuistani..Tonttu Kierä.
Innostuin viimeisillä tunneilla tekeen "majan" ehkä tonttumaja, mene ja tiedä. Led valot saa sisuksiinsa jouluksi.
Ja toisesta kuvakulmasta. Majan takana oikealla, ensimmäinen ruukkuni. Joka ikävä kyllä vuotaa kuin seula. Tein makkaratekniikalla pohjan ja siinä syy. Ensin aattelin tehdä jotain pientä ja työ vain kasvoi ja lopputulos oli ruukku.
Viimeisenä, muttei vähäisempänä tuikkulyhty, muoteilla tein sydämet ja kuuset. Meinasin antaa lahjaksi, mutta taitaapa jäädä meidän keittiön pöydälle asustelemaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.